Roger Wessman

Kreikassa poliittinen sekasorto on kasvattanut riskiä Kreikan ajautumisesta ulos euroalueesta.

USA:n talous on pysynyt maltillisella nousu-uralla, ja asuntomarkkinoiden elpymisestä on kasvavia merkkejä. Mutta onko elpyminen kestävällä pohjalla?

Viime päivinä on julkisuudessa riepoteltu Suomen Pankin yli 50 miljardiin euroon paisuneita saatavia euroalueen kriisimaiden keskuspankeilta TARGET-maksujärjestelmän kautta. Mistä oikeastaan on kysymys?

Uutiset kertoivat eilen USA:n asuntohintojen kehitystä mittaavan Case-Shiller indeksin nousseen helmikuussa hivenen yhdeksän peräkkäisen laskukuukauden jälkeen. Yhden kuukauden perusteella on kuitenkin ennenaikaista sanoa onko pohja asuntojen hinnoissa nyt saavutettu. Hinnat ovat nimittäin laskeneet kolmanneksella vuoden 2006 huipusta.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) julkaisi viime viikolla arvion, jonka mukaan euroalueen pankit supistavat tasettaan ensi vuoden loppuun mennessä 2000 miljardilla eurolla.

Huoli euroalueen tilasta on jälleen kasvanut, kun katseet ovat kääntyneet Espanjan ongelmiin tasapainottaa talouttaan.

Otsikossa oleva kysymys on asetettu minulle eri versioina ja eri äänensävyllä usein. Jotkut ovat esittäneet sen uteliaasti, toiset epätoivoisena hätähuutona.

Olen viime viikkojen aikana esitellyt Nordean uutta talousennustetta. Yksi tavallisimmista minulle esitetyistä kysymyksistä on ollut se, onko euroalueen kriisi nyt ratkaistu.

Nordean ekonomistit arvioivat maailmantalouden kasvun hiljalleen vahvistuvan kohti ensi vuotta. Suomen talous näyttää aikaisemmista ennusteista poiketen välttävän taantuman.

Huoli Kiinan talouden investointikuplasta ja sen mahdollisen puhkeamisen seurauksista on ollut jatkuva keskustelunaihe viime vuosina.