Valuuttaspekulaatio ei dominoi valuuttamarkkinoita
Kansainvälisen valuuttakaupan volyymi on huikeat 4 000 miljardia dollaria päivässä. Usein kuullaan väite, että 98 prosenttia valuuttakaupasta olisi spekulatiivista. Väittämän informaatioarvo on mielestäni lievästi sanottuna kyseenalainen. Se on esimerkki siitä, että finanssimarkkinoista voi helposti esittää hyvin häkellyttäviä lukuja, jotka johtavat harhaan kuulijoita, jotka eivät ymmärrä mitä lukujen takana on.
Roger Wessman
Väite, että 98 prosenttia valuuttakaupasta on spekulatiivista, on saatu vertaamalla valuuttakaupan volyymia kansainvälisen kaupan määrään. Jos mietitään valuuttakauppaa rahoituslaitosten liiketoimintana, on spekulatiivisen valuuttakaupan merkitys todellisuudessa suhteellisen pieni.
Yritysten valuuttakappatarpeet ovat paljon suuremmat kuin pelkästään ulkomaankaupan volyymit. Yritykset tekevät lisäksi erillisiä valuuttajohdannaistransaktioita, joilla ne suojautuvat tulevia valuuttakurssimuutoksia vastaan. Valuuttatermiinikauppoja muokataan, jos odotetun kaupan maksu viivästyy, mikä sekin näkyy kaupankäyntivolyymeissä. Valuuttatransaktioita liittyy myös sijoituksiin ulkomaille ja niihin liittyviin valuuttakurssisuojiin eikä ainoastaan tuontiin ja vientiin. Valuuttakauppoja syntyy myös kun yritykset (tai valtiot) ottavat lainaa ulkomailta.
Pankkien välinen kaupankäyntikin on pitkälti sidoksissa asiakaskauppaan. Jos yritys ostaa pankeilta dollareita, pankki vuorostaan voi kattaa kaupan ostamalla dollarit toiselta pankilta. Siten yksi kauppa voi aiheuttaa useita transaktioita.
Lähes puolet kaikesta valuuttakaupasta on ns. valuuttaswappeja, jotka eivät ole valuuttaspekulaatioita. Niissä nimittäin samaan aikaan ostetaan ja myydään samaa valuuttaa, tosin eri ajankohtina. Näitä voidaan käyttää mm. aikaisemmin sovitun valuuttatransaktion eräpäivän muuttamiseen tai ulkomaisen lainan valuuttariskin suojaamiseen.
Valuuttamarkkinoilla on toki myös iso volyymi puhtaasti spekulatiivista kauppaa. Tämän hyödyllisyydestä voidaan keskustella, mutta kaupankäyntivolyymi selkeästi liioittelee tämän kaupan merkitystä. Suuri volyymi syntyy siitä, kun on toimijoita, jotka aktiivisesti yrittävät hyödyntää päivänsisäisiä pieniä heilahteluja valuuttakursseissa. Päivän aikana he voivat ostaa ja myydä samaa valuuttaparia useita kertoja. Jos siirtää miljoonaa euroa edestakaisin 10 kertaa päivässä, niin vuotuiseksi kaupankäyntivolyymiksi tulisi huikeat 2.5 miljardia euroa. Keskimääräisesti kaupasta saatu tuotto on kuitenkin hyvin marginaalinen. Jos tämän kokoisella positiolla joku pystyy ansaitsemaan valuuttamarkkinoilla 100 000 euroa vuodessa, niin se on minusta jo hatunnoston arvoista. Kaupankäyntiposition koko antaa paljon paremman käsityksen liiketoiminnan merkityksestä kuin transaktiovolyymi, jota voidaan nostaa kaupankäynnin aktiivisuudella.
Kaupankäyntiposition koko, ei volyymi, kertoo myös vaikutuksesta markkinoiden suuntaan. Vaikka veivaa miljoonaa euroa edestakaisin monta kertaa, ei tällä liikuteta markkinoita mihinkään, koska markkinoille annetaan vuorotellen pieni tönäys molempiin suuntiin. Suuret liikkeet valuuttakursseissa syntyvät pitkäjänteisempien toimijoiden vaikutuksesta.
Other news
Photos
