USA:ssa työttömyysaste palaa ennalleen ja euroalueella se pysyy ennallaan
Työttömyysaste on tällä hetkellä tärkein yksittäinen taloudellinen indikaattori, joka sanelee sekä raha- että finanssipolitiikan virityksen Atlantin molemmin puolin. Sen jälkeen tulevat vasta pankkien antolainaamisen kehitys, teollisuuden kapasiteetin käyttöaste ja inflaatio. Keskuspankit sen paremmin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakaan eivät uskalla kiristää rahapolitiikkaa, ennen kuin selvä myönteinen käänne työllisyyden kehityksessä nähdään. Sama pätee valtiovarainministeriöihin ja kiristyvään finanssipolitiikkaan lukuun ottamatta euroalueen velkamaita, joilla ei ole muuta mahdollisuutta, kuin tehdä vaikeita päätöksiä ja vielä väärässä kohdassa suhdannekiertoa.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen ja euroalueen työttömyysasteet ovat samalla tasolla. Viimeksi näin oli kahdeksankymmentäluvulla. Mutta mutta, kun kerran ollaan ekonomisteja, nyt täytyy pystyä ennustamaan niiden tulevat kehityskulut. Uskon, että Yhdysvalloissa tullaan palaamaan takaisin 6 prosenttiin, mikä on kolmenkymmenen vuoden keskiarvo ja Euroopassa tullaan roikkumaan 9 prosentin ympäristössä, jonne jämähdettiin kahdeksankymmentäluvun puolivälissä.
Tosin Yhdysvalloissa parissa vuodessa kaksinkertaistunutta työttömyysastetta voidaan pitää rakenteellisena siinä mielessä, että Yhdysvalloissa asuntomarkkinat romahtivat käytännössä ensimmäistä kertaa historiassa, ja rakennusmiehet eivät tunnetusti työllisty muille sektoreille. Uskon, että työllistyvät. He menevät töihin vaikka Mäkkäriin, kunhan saavat palkan, vaikkakin alemman, mistä tahansa työstä. Oikeastaan on pakko, kun turvaverkot eurooppalaisessa mielessä puuttuvat.
Euroopassa isona ongelmana ovat taas yksityisen sektorin työpaikat. Niitä ei ole pystytty luomaan juurikaan lisää kolmessakymmenessä vuodessa. Enkä usko, että pystytään suurissa määrin lähitulevaisuudessakaan. Kaikki uudet työpaikat euroalueella ovat oikeastaan syntyneet julkiselle sektorille. Niiden loputtomalle kasvattamiselle toi taas lopun euromaiden valtioiden velkakriisit.




