Suomen talouden puskurit nyt syöty
Uutisotsikoissa kerrotaan että Suomen ulkomaankaupan alijäämä nousi viime vuonna ennätyssuureksi. Tästä ei ole syytä panikoitua, sillä relevantein alijäämä on tilastollisen virhemarginaalin sisällä. Perusteltu huoli on kuitenkin, että reipas ylijäämä on nyt kymmenessä vuodessa kuihtunut kokoon. Nyt ei enää, kuten 2008-09 taantuman yhteydessä, voida kompensoida notkahduksia viennissä kotimaisen kysynnän kasvulla. Palkkakustannusten pitäminen linjassa kilpailijamaiden kehityksen kanssa on yhä oleellisempaa.
Suomen kauppataseen alijäämä nousi viime vuonna Tullihallituksen lukujen mukaan melkein kahteen prosenttiin BKT:sta. Kauppatase mittaa kuitenkin vain tavaroiden tuonnin ja viennin tasapainoa. Talouden tärkein tasapaino mittari on vaihtotase, joka sisältää myös mm. palvelut ja korkomenot. Viimeisimmän 12 kuukauden aikana vaihtotase on ollut lähes täsmälleen tasapainossa. Tätä voi verrata 90-luvun lamaa edeltäviin lähes kuuden prosentin alijäämiin.
1990-kuvulla kauppataseen ylijäämää tarvittiin kattamaan palvelutaseen merkittävä alijäämä sekä ulkomaanvelan korkomenot. Palveluviennin osuus Suomen BKT:sta on kuitenkin 90-luvun alusta kolminkertaistunut, ja tänä päivänä Suomen palveluiden vienti ja tuonti ovat tasapainossa. Monen ylijäämävuoden jälkeen Suomen ulkomaiset saatavat ylittävät velat, ja korkokulut ovat kääntyneet pääoman tuotoiksi.
Tuoreet luvut eivät siten kerro merkittävästä Suomen talouden epätasapainosta. 90-luvun laman jälkeen vientivetoisella nousulla luotu ylijäämä on kuitenkin nyt haihtunut. Tämä ylijäämä loi pohjan suhteellisen helpolle vuosikymmenelle. Suomella oli varaa kasvattaa kulutusta verraten reippaasti, ja pystyttiin sallimaan suhteellisen ripeätä palkkojen nousua. Tästä eteenpäin kotimaisen kysynnän kasvu, ilman vastaava nousua vientituloissa, tarkoittaa että alamme jälleen velkaantua 80-luvun tapaan.
Comments
Add new comment
Comments and trackbacks are moderated. Please see our moderation policy for further information.


Mauri Sirén
Välttämättömyydellä aina perustellaan vapauden rajoituksia. Nykyisin tehdään jo ns. sippihommia joissa paikallisesti sovituilla ehdoilla ohitetaan kaikenlaiset säännökset. On välttämätöntä tehdä melkein töitä melkein palkalla. Artikkelissa mainittu kilpailijamaiden palkkakehitysten seuraaminen tapahtuu jo nyt todellisuudessa keikka- ja sippihommina.Sipissä oleva ei voi valittaa mistään koska on sipissä.Sippihommat on jo nyt osa työn tulevaisuutta.
Roger Wessman
Joo, ei palkkakuri tietysti mitään uutta ole. Liikkumavara vain on meillä nyt entistäkin rajoitetumpi. Palkat ovat keskimäärin viime vuosikymmenen aikana nousseet Suo-messa lähes 40 %. Euromaissa keskimäärin palkat ovat nousset vain 20 %. Meillä on ollut tähän varaa, kun aloitimme suurella ylijäämällä. Ei kuitenkaan enää ole.