Suomen liittolaiset eurokriisissä käymässä hyvin vähiin?

Hollanti äänestää huomenna ennenaikaisissa parlamenttivaaleissaan. Vaikka maan eurolinja vaalien jälkeen on aiheuttanut paljon epävarmuutta, Hollannin kriittisyys euroa kohtaan tuskin tulee ainakaan lisääntymään.

Tällä hetkellä mielipidetiedustelujen kärjessä ovat nykyisen pääministeri Mark Rutten liberaalipuolue (VVD) ja työväenpuolue (PvdA), joiden molempien ennustetaan voittavan noin 35 paikkaa 150-paikkaisessa parlamentin alahuoneessa. Yhdessäkään nämä kaksi puoluetta eivät siis mielipidetiedustelujen valossa pystyisi saamaan enemmistöä, vaan tukea tarvittaisiin ainakin yhdeltä pienemmältä puolueelta.

Tukipaketteja ja säästötoimia vastustaneet sosialistit (SP) puolestaan näyttäisivät jäävän selvästi vähintään kolmanneksi, joskin hallitusyhteistyö työväenpuolueen kanssa olisi mahdollista.

Joka tapauksessa näyttää todennäköiseltä, että vaikka pääministeri Rutte saisi jatkaa tehtävässään, hänen aiempaan eurolinjaansa tulee nyt muutos. Hollantihan on aiemmin Saksan ohella ottanut Suomen tavoin tiukan linjan euromaiden tukipaketeissa, mutta vaalien jälkeen Hollannin kanta saattaa hyvinkin siirtyä lähemmäs esimerkiksi Ranskan presidentti Hollanden ajamaa linjaa. Työväenpuolueen johtaja Samson itse asiassa kommentoi hiljattain, että hän tukisi lisäajan antamista Kreikalle maan talouden tervehdyttämisohjelman toteuttamisessa. Hollanninkin uusi hallitus voisi helposti ottaa myönteisemmän kannan myös yleisesti yhteisvastuun lisäämiseen euromaiden velkojen suhteen. Saksan ja Suomen tiukka säästötoimia korostava linja saisi siis yhä vähemmän kannatusta.

Suomi voisi myös helposti jäädä entistä selvemmin yksin vastustaessaan vakausrahastojen jälkimarkkinaostoja. Tosin EKP:n julkistettua suunnitelmansa keskuspankin jälkimarkkinaostoista vakausrahastoille riittänevät ostot primäärimarkkinoilla. Suomikin taipunee hyväksymään nämä.

Hollantiin ei kuitenkaan kannata odottaa uutta hallitusta vielä vähään aikaan. Hallitusneuvottelut tuskin ovat helpot, ja ne voivat helposti pitkittyä. Viimeksi neuvotteluissa kesti neljä kuukautta. Hollannin hallitukset eivät perinteisesti ole olleet myöskään kovin vakaita: kuusi viimeistä hallitusta on kaatunut ennen kautensa loppua.

Hollannin vaaleja ja tulevia hallitusneuvotteluja kannattaa seurata siis myös Suomessa, vaikka niiden merkitys lyhyellä tähtäimellä euroalueen tukipolitiikkaan jääneekin rajalliseksi. Europolitiikkaliittolaisen menettäminen kasvattaisi paineita myös Suomelle tehdä lisää myönnytyksiä kriisimaiden tukioperaatioissa.