Saako terveydenhuollolla ansaita voittoa?

2012-02-08 15:59 | Pasi Sorjonen

Lyhyen ajan sisällä useampi henkilö on paheksunut mediassa sitä, että yksityinen yritys ansaitsee voittoa tuottamalla julkiselle sektorille terveydenhuollon palveluita. Erityisen kamalana pidetään sitä, että näitä voittoja ansaitsevat myös ulkomaalaisessa omistuksessa olevat yritykset. Näin ”suomalaisten verovarat katoavat rajan yli osinkoina ulkomaisiin taskuihin”. Olisiko siis sittenkin parempi lisätä kuntien omaa terveyspalveluiden tuotantoa? Jotta tähän kysymykseen voi vastata, pitää ensin kysyä, kuinka hyvin kunnat itse suoriutuvat palveluiden tuottamisesta.

Pasi Sorjonen

Tilastokeskuksen äskettäin julkaisemat tiedot tuottavuuden kehityksestä kuntien palvelutuotannossa kertovat karmeaa kieltä. Kuntien ja kuntayhtymien tuottamien terveydenhuoltopalveluiden tuottavuus heikkeni vuosina 2002-2010 kaikkiaan 9 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että vuonna 2010 kunnat olisivat kyenneet tuottamaan vain 91 prosenttia vuoden 2002 palvelumäärästä, jos ne olisivat joutuneet tyytymään siihen tuotantopanosten määrään, joka niillä oli käytössään vuonna 2002. Se ei ole kovin häävi saavutus.

Toinen tapa katsoa asiaa on, että kunnat olisivat voineet pitää palvelutarjonnan ennallaan, mutta se olisi edellyttänyt tuotantopanosten määrän kasvattamista vajaalla 10 prosentilla. Silloin tuotannon yksikkökustannukset olisivat kohonneet tuolla samalla prosentilla siinäkin epätodennäköisessä tapauksessa, että panosten hinnat olisivat pysyneet muuttumattomina. Käytännössä panosten hinnat ovat kuitenkin nousseet. Pelkästään ansiotaso kohosi terveydenhuollon palveluissa keskimäärin noin 35 prosenttia vuosina 2002-2010. Myös energia on kallistunut, samoin luultavasti useimmat tarvikkeet ja vuokrat.

Virallisten tuottavuustilastojen perusteella näyttää siltä, että juuri kuntien oma terveyspalveluiden tuotanto on verovarojen tuhlaamista. Heikon tuottavuuden ja kohoavien kustannusten vuoksi siitä on tullut menoautomaatti. Jos suunta ei muutu, maksamme jatkuvasti enemmän, mutta saamme vastineeksi vähemmän palveluita. Tämä on ongelma, joka pitää ratkaista. Tehokkaasti ja kannattavasti toimivat yritykset ovat tärkeä osa ongelman ratkaisua, eivät itse ongelma. Niiden tapa järjestää toimintansa on tärkeä vertailukohta julkisen palvelutuotannon tehokkuudelle.

Mitä tehdä, jos yritysten voitot edelleen harmittavat? Paras tapa hillitä voittoja on kilpailun lisääminen ja julkisten palveluiden tuottavuuden parantaminen. Pitäisi myös muistaa, että julkisessa terveydenhuollossa käytetään päivittäin (verovaroilla hankittuja) ulkomaisten yritysten valmistamia koneita, laitteita, tarvikkeita ja lääkkeitä. Nämäkin yritykset ansaitsevat toiminnallaan voittoa – ainakin toivon niin – ja maksavat ulkomaisille omistajilleen osinkoja. Johdonmukaisuuden vuoksi myös näitä voittoja ja osinkoja pitäisi paheksua.

Share with others

Comments via RSS

Comments

2012-02-09 at 17:06

Leena Korhonen

Kun terveydenhuollon tehokkuutta mitataan käyntien määränä, se ei mitenkään mittaa sitä, mitä todellista terveyshyötyä (tehokkuutta) käynnistä on saatu. Firmojen kautta työskentelee huomattava määrä nuoria, kokemattomia lääkäreitä jopa opiskelijoita perusterveydenhuollossa lyhytaikaisissa työsuhteissa, jolloin usein potilaan ongelma siirtyy seuraavalle tai potilas lähetetään varsin matalin kriteerein erikoissairaanhoitoon. Se on paikoin tukehtumassa potilassumaan. Palkkataso firman kautta tulevilla kokemattomilla on ollut korkeampi, kuin vakinaisessa virkasuhteessa olevilla kokeneemmilla, joskin kuntapuolella paikallisilla sopimuksilla tätä eroa on saatu kurottua pienemmäksi. Niin potilaan kuin talouden kannalta pitkäaikaiset potilas-lääkärisuhteet tuottavat parhaimman terveyshyödyn.Firman kautta työskentelevä saa määrätä työaikansa ja potilasmääränsä, mikä ei usein ole mahdollista virkasuhteessa olevilla. Perusterveydenhuolto tarvitsee kokeneita, sitoutuneita työntekijoitä, joiden työmäärä on kohtuullinen. Työstä on karsittava asiaan kuulumaton toiminta esim.tyhjänaikaiset todistukset ym. Poliittisilla ja koulutuksellisilla ratkaisuilla asiaan voidaan vaikuttaa haluttaessa.Olen työskennellyt alalla lähes 40 vuotta, joten tunnen asiaa jonkinverran.