Mikä on oikea sijoitusstrategia on/off -markkinoilla?
Tunnelmat rahoitusmarkkinoilla muuttuvat tätä nykyä nopeasti. Viime syksyn synkistely ja uhkien näkyminen jokaisella maailmankolkalla on vaihtunut hyvien uutisten myötä vahvaan toiveikkuuteen. Samalla markkinoiden syöksykierre on kääntynyt jyrkäksi ylämäeksi.
Sijoittajalle tällainen markkinaympäristö on haastava. Jos katsoo talouden perustekijöitä, on maailma täynnä uhkakuvia. Euroopan talousnäkymät ovat parhaimmillaankin vaatimattomat, ja pahimmillaan edessä voi olla talouskaaos, jos valtioiden velkaongelmat muuttuisivat hallitsemattomiksi. Yhdysvalloista puolestaan tiedot talouden kehityksestä ovat viime aikoina olleet selvästi odotuksia parempia. Työllisyys paranee ja yritysten luottamus kohoaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että USA:ssa valtion alijäämä on edelleen samalla tasolla kuin Euroopan heikoimmilla valtioilla ja keskuspankki on tekohengittänyt taloutta jo pitkän aikaa. Kaiken huipuksi paljon on poliitikkojen varassa – heidän päätöksensä voi syöstä markkinat suuntaan taikka toiseen.
Nämä ongelmat ovat kuitenkin jo kaikkien tiedossa. Sijoittajat ovat jo varautuneet paljoon pahaan, mikä näkyy osakkeiden ja yrityslainojen halvoissa arvostuksissa. Siten markkinoilta voidaan nähdä voimakkaita nousuja, jos asiat eivät menekään niin huonosti kuin on pelätty. Aivan kuten vuoden alussa on tapahtunut.
On siis hyvät perusteet ajatella markkinanäkymistä positiivisesti (halpa arvostus, liioiteltuja pelkoja) tai negatiivisesti (maailma on täynnä uhkakuvia). Monet sijoittajat ovat sitä mieltä, että markkinat ovat pysyvän laskun uralla, koska länsimaiden velkojen maksu pitää talouskasvun heikkona. Toinen koulukunta puolestaan on sitä mieltä, että markkinat ovat edulliset ja palaavat kehittyvien maiden vedolla vahvalle nousu-uralle nopeasti.
Näkemysten eroamisessa ei sinällään ole mitään uutta. Sijoittajan kannalta hankalaa on kuitenkin se, että ääripäät ovat kaukana toisistaan ja markkinat heiluvat niiden välillä poikkeuksellisen nopeasti. Markkinat ovat joko ”on” tai ”off” eikä niiden välistä tunnu löytyvän mitään maltillisempia vaihtoehtoja.
Sijoittajalla on asiaan kaksi ratkaisutapaa: Ensimmäisessä hän pitäytyy pitkän tähtäi-men uskomuksessaan – joko positiivisessa tai negatiivisessa – ja on valmis kestämään, jos markkina menee väliaikaisesti ”väärään” suuntaan. Toisessa vaihtoehdossa hän voi yrittää ajoittaa ostoksiaan ja myyntejään markkinaliikkeitä ennakoiden, ja toivoa olevansa liikkeellä oikeaan aikaan. Kumpaakaan strategiaa ei tosielämässä ole helppoa toteuttaa, sillä pelko väärässä olemisesta ajaa sijoittajan helposti harkitsemattomiin tekoihin. Kaikkein huonoin vaihtoehto on kuitenkin vaihdella strategiaansa jatkuvasti. Sillä pystyy varmistamaan, että juoksee aina markkinan perässä keräämässä isoimmat tappiot.
Comments
Add new comment
Comments and trackbacks are moderated. Please see our moderation policy for further information.

Asuntosijoittaja
Suomessa ainakin tällä hetkellä lietsotaan pelkoa, tuoden mielestäni turhia uhkakuvia Euroopan Unioniin liittyen. Myös valtionlainaa suurennellaan, vaikka Suomi on edelleen korkeimmassa luottoluokituksessa, eikä välitöntä vaaraa tippumisesta vielä ole.
Itse olen pitäytynyt vuoden alusta jo samassa salkussa, tämä siis uudenvuodenlupauksena itselleni.