Heikko vientikysyntä ja kallis energia söivät kauppataseen ylijäämän

Suomen kauppatase on viimeisten vuosikymmenien aikana ollut ylijäämäinen lähes tauotta. Vuosina 2001 ja 2002 kauppaylijäämää kertyi 13 miljardia euroa vuodessa (runsaat 9 prosenttia bkt:n arvoon suhteutettuna). Vuonna 2010 ylijäämää kertyi enää vajaat 1½ prosenttia, ja vuonna 2011 syntyi alijäämää ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen, kun tavaratuonti ylitti tavaraviennin runsaalla 3½ miljardilla eurolla. Kauppaylijäämä heikkeni lähes 16½ miljardilla eurolla.

Kauppataseen ylijäämä kertoo maan viemien ja tuomien tavaroiden arvon erotuksen. Jos maahan virtaa maksuna tavaroiden viennistä enemmän (vähemmän) rahaa kuin mitä sieltä virtaa ulos maksuna tuoduista tavaroista, sen kauppatase on ylijäämäinen (alijäämäinen). Koska kauppatase on nimenomaan kauppaylijäämän arvon mittari, sen kehitys riippuu sekä tavarakaupan määrien että sen hintojen muutoksista. Jos siis haluamme luotettavasti arvioida, miksi Suomen kauppatase painui pitkästä aikaa alijää-mäiseksi, meidän on jaoteltava tavarakaupan muutokset kahteen osaan – kauppamäärien ja hintojen muutoksiin. Kun vielä tarkastelemme kauppavirtoja hyödykeryhmittäin, havaitsemme jotain mielenkiintoista.

Verrataan toisiinsa ulkomaankaupan lukuja vuosilta 2007 ja 2011. Tavaratuonnin arvo oli vuonna 2011 vajaat miljardi euroa suurempi kuin vuonna 2007, kun taas vienti supistui tuona aikana 9 miljardia euroa eli lähes 15 prosenttia. Kauppaylijäämä heikkeni 10 miljardilla eurolla.

Mistä johtuu, että vienti väheni ja tuonti ei? Tärkein kauppaylijäämän sulattaja oli viennin heikkous. Viennin 9 miljardin euron notkahdus selittyy lähes kokonaan investointitavaroiden viennin romahduksella (runsaat 8½ miljardia euroa). Siitä karkeasti 2/3 oli vientimäärien pudotusta ja loput vientihintojen alenemista. Vientimääriä vähensivät heikosta taloussuhdanteesta aiheutunut kysynnän puute sekä viestintävälineiden valmistuksen ja telakkateollisuuden vaikeudet.

Tuontikin väheni useimmissa tavararyhmissä. Raaka-aineiden tuonti väheni, investointitavaroiden tuonti väheni ja kulutustavaroiden tuonti pysyi ennallaan – yhteensä näistä kertyi laskua runsaan 4 miljardin euron verran. Kokonaisuutena tuonti kuitenkin kohosi, koska energian tuonti lisääntyi enemmän kuin muu tuonti väheni. Tuolla 5 miljardin euron lisäpanostuksella energiaan emme kuitenkaan saaneet juuri mitään lisää, sillä määrällisesti energian tuonti kasvoi vain pari prosenttia. Sen sijaan maksoimme vuonna 2011 tuontienergiasta lähes 60 prosenttia korkeamman hinnan kuin vuonna 2007.

Pelkästään tuontienergian kallistuminen näyttäisi ensi silmäyksellä selittävän 4½ miljardia euroa kauppataseen noin 10 miljardin euron heikentymisestä. Kallis energia on myös kasvattanut vientiä. Luokittelematon osa Suomen vientiä, joka sisältää energian viennin, kasvoi neljässä vuodessa vajaalla parilla miljardilla eurolla, ja sekin nousu oli lähes pelkästään hintojen nousun ansiota. Nettomääräisesti kallis energia selittää siten ainakin 2½ miljardia euroa eli vähintään 25-30 prosenttia kauppataseen heikkenemisestä. Ulkomaankaupan vaihtosuhde on heikentynyt – joudumme viemään määrällisesti paljon enemmän, jotta voimme tuoda entisen määrän kallistunutta tavaraa. Hyöty tuottavuuden noususta valuu ulkomaille.