Roger Wessman

Euroalueen kriisi jälleen kärjistymässä?

Rohkaisevan alkusyksyn rauhoittumisen jälkeen euroalueen reunamaiden valtioiden korot ovat kääntyneet jälleen nousuun. Irlannin kymmenen vuoden korot ovat jo ennättäneet uusiin huippulukemiin eli selkeästi yli 7.5 prosentin. Kasvaneeseen huolestuneisuuteen löytyy monta syytä, mutta keskeinen huolenaihe tällä hetkellä on kasvava poliittinen valmius pohtia velkojen jälleenjärjestelyä keinona ratkaista euroalueen valtioiden velkaongelmia.

Huoli kiteytyy EU:n kaavailemaan uuteen kriisihallintajärjestelmään, jonka osaksi vaaditaan rahoittajia osallistumaan operaatioiden kustannuksiin. Tämä on selkeä käänne keväästä. Silloin yritettiin palauttaa rahoittajien luottamusta vakuuttelemalla, ettei euroalueen maan konkurssi tule kysymykseen. Kevään kriisipaketti turvasikin Kreikkaa ja muita velkamaita rahoittaneiden lyhytaikaisia saatavia. Velkamaiden kahden vuoden lainojen korot ovatkin edelleen selkeästi alle kevään huippujen.

EU:n päättäjillä on kolme mahdollista vaihtoehtoa, jotka kaikki ovat huonoja:

1) Voidaan jatkaa keväällä viitoitettua tietä, jolla rahoituskriisiin joutuvat valtiot saavat lainaa muiden euromaiden avulla. Tämä antaa maille aikaa laittaa talouksiaan kuntoon hallitusti siten, että lainantajien luottamus toivottavasti palaa. Tämä tie näyttää yhä vähemmän houkuttelevalta, koska lainantajien luottamus ei näytä merkkejä toipumisesta ja muiden euromaiden rahoitustaakka uhkaa siten kasvaa. Lainantajien luottamus puolestaan ei hevin toivu, kun poliittisten päättäjien usko horjuu, joten noidankehä on valmis.

2) Rajuin ratkaisu olisi jättää velkamaita oman onnensa nojaan ja pakottaa ne lopettamaan elämisen yli varojen heti, sillä uutta luottoa ei heru. Seurauksena olisi täydellinen talouden romahdus velkamaissa, kun valtiot tulisivat maksukyvyttömiksi ja kaataisivat finanssijärjestelmän tallettajien menettäessä rahojaan. Tämä säästäisi muiden maiden veronmaksajien euroja ja antaisi kunnon opetuksen velkamaiden valtiolainoihin sijoittaneille (kuten allekirjoittaneelle). Opetus rajoittaisi euromaiden mahdollisuuksia velkaantua tulevaisuudessa paljon tehokkaammin kuin hampaaton vakautussopimus. Velkamaat vapautuisivat heti velkataakastaan ja voisivat rakentaa talouden uudelleen alusta alkaen. Pidemmällä tähtäimellä tämä voisi siten olla velkamaillekin hyvä ratkaisu. Näin jyrkkään ratkaisumalliin ei näytä kuitenkaan olevan poliittista valmiutta.

3) Nyt kaavaillaan siten keskitietä eli niin sanottua hallittua konkurssia. Muut euromaat auttaisivat ongelmiin joutunutta maata, mutta muutkin velkojat saisivat kärsiä esimerkiksi velkapääoman alaskirjauksien tai eräpäivien lykkäämisten muodossa. Tämä tarkoittaa samalla, että muista euromaista tulisi velkamaiden päärahoittajia pitkäksi aikaa. Niitä sijoittajia, jotka ovat luottaneet valtionlainojen olevan turvallinen sijoitus, saadaan tuskin helpolla antamaan uutta lainaa. Tämä ratkaisu voi siten olla järkevä, jos ei ole toivoakaan, että velkamaat pystyvät ratkomaan ongelmiaan ja lainantajien luottamus saadaan palautettua.

Säästääkö ratkaisu loppujen lopuksi veronmaksajien rahoja on toinen kysymys, johon vastaus riippuu muun muassa siitä, kuinka jyrkästi muiden velkojien saatavia leikataan. Signaali siitä että euroalueen valtio ei välttämättä maksa velkojaan takaisin voi lisäksi nostaa muidenkin euromaiden rahoituskustannuksia. Kuten esimerkiksi EKP:n johtokunnan jäsen Lorenzo Bini-Smagi toissapäiväisessä, kaavailtua uutta kriisijärjestelmää kritisoineessa puheessaan nosti esiin, se voi kasvattaa riskiä euromaan joutumisesta rahoituskriisiin. Jos tiedetään, että euromaat reagoivat rahoitusongelmiin velkoja alas kirjaamalla, lainantajien on syytä vetää rahat pois heti, jos muiden lainantajien luottamus näyttää hiipuvan. Bini-Smagi viitta siihen, että niistä 113 maista, jotka viimeisen 20 vuoden aikana ovat hakeneet hätärahoitusta kansainväliseltä valuuttarahastolta, ainoastaan 94 on päätynyt velkajärjestelyyn. Se että markkinoiden sopulilauman luottamus horjuu, ei todellakaan ole tae siitä, että valtio on toivottomassa pinteessä.

Joka tapauksessa minäkään en sitten lähde vielä Irlannin valtionlainoja ostamaan korkeasta korosta huolimatta.

Irlannin ongelmista enemmän

Selitys sille miksi Kreikan kannatti suostua apuohjelman ehtoihin

Muut uutiset

sp (2)

Taidesäätiön SUPERPOP –myynti 25.4.

Taidesäätiö Merita järjestää taiteen Superpop –myyntitapahtuman Helsingissä lauantaina 25.4. klo 10-16. Tarjolla on taidetta monenlaiseen...

apple

Nordean sovellus Apple Watch -älykellossa

Nordea on yksi ensimmäisistä pankeista Pohjoismaissa, jonka asiakkaat voivat nähdä tiliensä saldon ja tilitapahtumat älykellosta. Nordea Next...

morning-briefing

Euroalueen valtionlainat tuottaneet erinomaisesti

Vaikka korot olivat jo alkuvuonna ennätyksellisen alhaiset, ovat sijoittajan saamat tuotot valtionlainoista olleet erinomaiset, kun korot ovat...

*protected email*+45 3920 2224

Sijoittaja luottaa Suomeen (politiikasta huolimatta)

Viime vuosien synkistä talousuutisista huolimatta Suomeen sijoittaminen on ollut erittäin kannattavaa – niin osake- kuin korkomarkkinoillakin....

Uudenmaan uusi yrityspankki avattiin Aviapolikseen. Nauhaa leikkaavat Uudenmaan yrityspankin vetäjä Iiro Korander, vähittäispankin liiketoimintajohtaja Pekka Nuuttila sekä Vantaan kaupungin elinkeinojohtaja José Valanta.

Nordea perusti uuden yrityspankin Aviapolikseen

Nordea panostaa kasvaviin ja kehittyviin yrityksiin Helsingissä ja Uudellamaalla ja perusti uuden yrityspankin Aviapolikseen Vantaalla. Uudenmaan...

Corp_Building_Site_Detail_1_48869

Älä tee itse!

Suomi nousee historiansa pisimmästä lamasta ainoastaan työtä tekemällä. Työnteko sinänsä ei ole ollut suomalaisille ongelma.

IMA61035

Miten suomalaiset varautuvat eläkeaikaansa?

Nordean eläketutkimuksen mukaan suomalaiset uskovat eläkkeidensä pienenevän. Pitkäaikaissäästämisen asiantuntija Risto Kuoppamäki kertoo,...

ag_rapeseed_02_14685

Nordean rahasto Euroopan suosituin

Nordea on vahvistanut jalansijaansa eurooppalaisilla rahastomarkkinoilla. Euroopassa on noin 25 000 rahastoa, joihin sijoitusvirrat ovat olleet...

Gl_-week-ahead-featured-image-296x144

Nordean rahastojen selvitysaika muuttuu

Nordea yhdenmukaistaa rahastojensa selvitysajan vastaamaan eurooppalaista arvopaperimarkkinakäytäntöä toukokuussa.

Kuva1

Epäreilu liitto kaipaa läheisyyttä

Eurosta on tullut epäreilu liitto. Jäsenmaat ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan, koska Euroopan keskuspankin korkotaso on toisille maille liian...