Roger Wessman

Euroalueen kriisi jälleen kärjistymässä?

Rohkaisevan alkusyksyn rauhoittumisen jälkeen euroalueen reunamaiden valtioiden korot ovat kääntyneet jälleen nousuun. Irlannin kymmenen vuoden korot ovat jo ennättäneet uusiin huippulukemiin eli selkeästi yli 7.5 prosentin. Kasvaneeseen huolestuneisuuteen löytyy monta syytä, mutta keskeinen huolenaihe tällä hetkellä on kasvava poliittinen valmius pohtia velkojen jälleenjärjestelyä keinona ratkaista euroalueen valtioiden velkaongelmia.

Huoli kiteytyy EU:n kaavailemaan uuteen kriisihallintajärjestelmään, jonka osaksi vaaditaan rahoittajia osallistumaan operaatioiden kustannuksiin. Tämä on selkeä käänne keväästä. Silloin yritettiin palauttaa rahoittajien luottamusta vakuuttelemalla, ettei euroalueen maan konkurssi tule kysymykseen. Kevään kriisipaketti turvasikin Kreikkaa ja muita velkamaita rahoittaneiden lyhytaikaisia saatavia. Velkamaiden kahden vuoden lainojen korot ovatkin edelleen selkeästi alle kevään huippujen.

EU:n päättäjillä on kolme mahdollista vaihtoehtoa, jotka kaikki ovat huonoja:

1) Voidaan jatkaa keväällä viitoitettua tietä, jolla rahoituskriisiin joutuvat valtiot saavat lainaa muiden euromaiden avulla. Tämä antaa maille aikaa laittaa talouksiaan kuntoon hallitusti siten, että lainantajien luottamus toivottavasti palaa. Tämä tie näyttää yhä vähemmän houkuttelevalta, koska lainantajien luottamus ei näytä merkkejä toipumisesta ja muiden euromaiden rahoitustaakka uhkaa siten kasvaa. Lainantajien luottamus puolestaan ei hevin toivu, kun poliittisten päättäjien usko horjuu, joten noidankehä on valmis.

2) Rajuin ratkaisu olisi jättää velkamaita oman onnensa nojaan ja pakottaa ne lopettamaan elämisen yli varojen heti, sillä uutta luottoa ei heru. Seurauksena olisi täydellinen talouden romahdus velkamaissa, kun valtiot tulisivat maksukyvyttömiksi ja kaataisivat finanssijärjestelmän tallettajien menettäessä rahojaan. Tämä säästäisi muiden maiden veronmaksajien euroja ja antaisi kunnon opetuksen velkamaiden valtiolainoihin sijoittaneille (kuten allekirjoittaneelle). Opetus rajoittaisi euromaiden mahdollisuuksia velkaantua tulevaisuudessa paljon tehokkaammin kuin hampaaton vakautussopimus. Velkamaat vapautuisivat heti velkataakastaan ja voisivat rakentaa talouden uudelleen alusta alkaen. Pidemmällä tähtäimellä tämä voisi siten olla velkamaillekin hyvä ratkaisu. Näin jyrkkään ratkaisumalliin ei näytä kuitenkaan olevan poliittista valmiutta.

3) Nyt kaavaillaan siten keskitietä eli niin sanottua hallittua konkurssia. Muut euromaat auttaisivat ongelmiin joutunutta maata, mutta muutkin velkojat saisivat kärsiä esimerkiksi velkapääoman alaskirjauksien tai eräpäivien lykkäämisten muodossa. Tämä tarkoittaa samalla, että muista euromaista tulisi velkamaiden päärahoittajia pitkäksi aikaa. Niitä sijoittajia, jotka ovat luottaneet valtionlainojen olevan turvallinen sijoitus, saadaan tuskin helpolla antamaan uutta lainaa. Tämä ratkaisu voi siten olla järkevä, jos ei ole toivoakaan, että velkamaat pystyvät ratkomaan ongelmiaan ja lainantajien luottamus saadaan palautettua.

Säästääkö ratkaisu loppujen lopuksi veronmaksajien rahoja on toinen kysymys, johon vastaus riippuu muun muassa siitä, kuinka jyrkästi muiden velkojien saatavia leikataan. Signaali siitä että euroalueen valtio ei välttämättä maksa velkojaan takaisin voi lisäksi nostaa muidenkin euromaiden rahoituskustannuksia. Kuten esimerkiksi EKP:n johtokunnan jäsen Lorenzo Bini-Smagi toissapäiväisessä, kaavailtua uutta kriisijärjestelmää kritisoineessa puheessaan nosti esiin, se voi kasvattaa riskiä euromaan joutumisesta rahoituskriisiin. Jos tiedetään, että euromaat reagoivat rahoitusongelmiin velkoja alas kirjaamalla, lainantajien on syytä vetää rahat pois heti, jos muiden lainantajien luottamus näyttää hiipuvan. Bini-Smagi viitta siihen, että niistä 113 maista, jotka viimeisen 20 vuoden aikana ovat hakeneet hätärahoitusta kansainväliseltä valuuttarahastolta, ainoastaan 94 on päätynyt velkajärjestelyyn. Se että markkinoiden sopulilauman luottamus horjuu, ei todellakaan ole tae siitä, että valtio on toivottomassa pinteessä.

Joka tapauksessa minäkään en sitten lähde vielä Irlannin valtionlainoja ostamaan korkeasta korosta huolimatta.

Irlannin ongelmista enemmän

Selitys sille miksi Kreikan kannatti suostua apuohjelman ehtoihin

Muut uutiset

VR

Nordea rahoittaa Helsingin lähiliikenteen junat

Helsingin seudun lähiliikenteeseen tulee 34 uutta junaa 2017 toukokuuhun mennessä.

NordeaInnovationChallenge_web_470x470

Tule mukaan ideoimaan tulevaisuuden pankkipalveluita

Viimeinen ilmoittautumispäivä Nordea Innovation Challenge -tapahtumaan on 24.11.2014.

WO_Men Jump_1044

Tähtisadetta ropisee rahastoille

Nordean rahastot ovat menestyneet jo pitkään Morningstar-vertailussa, joka tarkastelee rahastojen menetystä pitkällä aikavälillä.

tietokone-300-176

Huijausviestejä liikkeellä

Nordean nimissä on lähetetty huijausviestejä, jotka eivät ole Nordean lähettämiä.

TalletusOtto.

Talletusautomaatit suosittuja seitsemässä maassa

Talletusautomaatit ovat suosittuja Pohjoismaissa ja Baltiassa. Niiden osuus kaikista talletuksista on jo yli 40 prosenttia Pohjoismaissa.

ag_harwest_01_14682

Aina vain matalampia korkoja

Euroalueen valtionlainat ovat tämän vuoden aikana tarjonneet sijoittajalle lähes 11 prosentin tuoton, kun korot ovat laskeneet edelleen.

NordeaInnovationChallenge_web_470x470

Nordea Innovation Challenge ideoi digipalveluita

Tapahtuman tarkoituksena on löytää inspiraatiota ja ideoita uusiksi digitaalisiksi palveluiksi pankin asiakkaille.

Euro M__nter_17275

Veronpalautukset suoraan tilillesi

Puuttuuko veroilmoituksestasi tai -ehdotuksestasi tilinumerosi? Kannattaa toimia 21. marraskuuta mennessä. Tässä ohjeet.

Ice_skating_7_9109

Taantuman pitkittäminen on tietoinen valinta

Suomen talous on pakittanut kolme vuotta peräkkäin ja ensi vuoden näkymien valossa vanha diesel-mersukin näyttää pirteältä.

Riikka-Laine-Tolonen

Riikka Laine-Tolonen uusiin tehtäviin Nordeassa

Nordean uudeksi liiketoimintajohtajaksi on nimitetty 1.1.2015 alkaen KTM Riikka Laine-Tolonen.