Espanjan avunpyynnöstä vain tilapäistä helpotusta

• Espanjan pankeille valtion kautta jopa 100 miljardia euroa ulkopuolista apua
• Espanjan tilanteen selkeytyminen ennen Kreikan vaaleja tervetullut
• Tukipaketin koko riittänee rauhoittamaan markkinoita Espanjan pankkien osalta
• Tukipaketti ei ratkaise edes Espanjan, mutta ei varsinkaan euroalueen ongelmia
• Markkinoilla hermoilu kiihtynee jälleen Kreikan vaalien edellä

Pääanalyytikko Jan Von Gerich arvioi euroalueen kysymyksiä.

Espanjan alustava tukipyyntö rahallisesta avusta maan pankkisektorille on saanut aikaan positiivisen markkinareaktion tänä aamuna. Kuten olemme nähneet usein euroalueen pelastustoimien jälkeen, ilo jäänee kuitenkin lyhyeksi – varsinkin, kun hyvin epävarmat Kreikan vaalit ovat edessä ensi sunnuntaina. Joka tapauksessa oli positiivista, että Espanjan suurimpaan epävarmuustekijään saatiin helpotusta Kreikan vaalien alla.

Espanjan ongelmat eivät kuitenkaan ole suinkaan takana. Espanjalle tarjotaan ainoastaan rahoitusapua pankkien pääomittamisessa, kun taas pääomittamiset kasvattavat Espanjan valtion velkaa. Espanjan valtio on siis edelleen viime kädessä vastuussa omista pankeistaan, ja pankkien ongelmat heijastuvat edelleen Espanjan valtion luottokelpoisuuteen. Lisäksi Espanjan talousnäkymät ovat synkät lyhyellä tähtäimellä, julkisen sektorin vaje on yksi euroalueen korkeimpia, työttömyys on euromaiden korkein ja autonomisten alueiden tilanne herättää huolia. Espanjalla on siis vielä paljon tekemistä markkinoiden luottamuksen palauttamiseksi. Espanjan valtionvelka on kuitenkin vielä suhteellisen matala, esimerkiksi viime vuonna se oli noin 13 prosenttiyksikköä Saksaa pienempi suhteutettuna kansantuotteeseen, joten 100 miljardin euron – n. 10% Espanjan BKT:sta – tukipaketti pankeille on vielä hyvin hallittavissa. Velan kasvu pitää kuitenkin saada pysäytettyä, mikä voi kestää vielä useamman vuoden.

Koko euroalueen tulevaisuutta ajatellen Espanjan tukipaketti on pieni askel kohti pankkiunionia, jota euroalue tarvitsee luodakseen entistä tiiviimmän rahaliiton. Jos euroalueen tulevaisuuteen halutaan luoda vahvempaa uskoa, 28.-29. kesäkuuta pidettävässä huippukokouksessa pitää kuitenkin olla valmiutta suurempiin askeliin.