Espanjan 65 miljardin budjettikiristys ei hidasta talouskasvua

Roger Wessman

Espanjan hallitus on ilmoittanut , että seuraavan kolmen vuoden aikana julkista taloutta kiristetään 65 miljardilla eurolla (6 prosentilla BKT:sta). Toteutuessaan kiristystoimet heikentävät Espanjan taloutta selvästi. Tämä ei kuitenkaan sinällään anna syytä uskoa Espanjan talouskasvun hidastuvan, koska julkiset säästötoimet ovat jo pari vuotta jarruttaneet talouskasvua suurin piirtein saman verran. Espanjan ja euroalueen nyt kiihtyvän taantuman takana ovat toiset tekijät, ennen kaikkea luottohanojen kiristyminen.

Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että julkisen talouden kiristäminen kahdella prosentilla BKT:sta vuodessa supistaa nykyisessä tilanteessa  talouskasvua parilla prosentilla. Julkisten menojen supistuessa reaalisesti talouden alijäämä on supistunut kolmella prosentilla BKT:sta (eli 1,5 prosenttia vuodessa) kahtena viimeisenä vuonna. Heikon talouskehityksen, nousevan työttömyyden ja velan kasvun myötä nousseet korkokulut ovat olleet omiaan kasvattamaan vajetta, joten varsinaiset kiristystoimet ovat olleet suurempia. OECD:n arvion mukaan ilman yllä mainittuja vajeita nostaneita ulkoisia tekijöitä budjettialijäämä olisi supistunut lähes neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2009 vuoteen 2011. Vuotuinen kiristys on siis ollut noin kaksi prosenttia BKT:sta, joka vastaa lähivuosiksi suunniteltua vauhtia.

Kun kiristysvauhtia ei kiihdytetä, ei ole mitään syytä odottaa Espanjan talouden kasvunkaan kiristysten vuoksi hidastuvan. Jarruvaikutus on sama, kuin edellisinä vuosina. Vastapainona Espanjan vienti on kasvanut kymmenen prosentin vuosivauhtia yhteensä noin viidellä prosentilla BKT:sta, mikä on tuonut talouteen samansuuruisen piristysruiskeen ja auttanut siten pitämään talouskasvun plussan puolella. Vientinäkymät ovat kuitenkin synkentyneet euroalueen kriisin heikentäessä vientikysyntää. Espanjan talous on alkanut supistua, kun vahvistuva vienti ei enää korvaa julkisten kiristystoimien jarruvaikutusta.

Luotonannon hyytyminen selittää euroaluuen kasvun heikkenemistä?

Karkeasti laskien Espanjan kiristystoimien vaikutus koko euroalueen talouskasvuun on noin 0,2 prosenttiyksikköä vuodessa. Jarruvaikutus on siis merkittävä, mutta pysyy jatkossakin viime vuosien tasolla. Suurempi syy huoleen on luottohanojen kiristyminen jonka vaikutus näkyy kuvassa.