EKP:n rooli kriisinhoidossa kasvaa jo

EKP:ta on huudettu suurempaan apuun euroalueen velkakriisin hoitoon yhä voimakkaammin viime aikoina, vaikka keskuspankki kantaa jo hyvin suuren osan kriisinhallinasta. EKP itse onkin toistuvasti toppuutellut, että pallo on nyt valtioilla ja keskuspankki on tehnyt osansa. Samaan aikaan pankkien lainanotto keskuspankilta on kuitenkin kasvanut EKP:n normaaleissa rahoitusoperaatioissa.

Pankkien kasvanut kysyntä heijastelee osittain sitä, että kreikkalaispankit ovat palanneet takaisin EKP:n normaalien rahoitusoperaatioiden piiriin valtionlainojen uudelleenjärjestelyn jälkeen. Viimeaikaisten kasvaneiden lainamäärien takana lienee kuitenkin yleisesti vaikeutunut markkinatilanne, mikä on puskenut useat kriisimaiden pankit yhä vahvemmin riippuvaiseksi EKP:n rahoituksesta.

Jos kysyntä EKP:n perusrahoitusoperaatioissa jatkaa kasvuaan, keskuspankki saattaa hyvinkin muuttaa mieltään myös uusien hyvin pitkien rahoitusoperaatioiden suhteen. Joka tapauksessa likviditeetin kääntyminen jälleen kasvuun painaisi entisestään jo hyvin matalia euribor-korkoja. Näille koroille tullee muutenkin lisää laskupaineita jo ensi viikolla, kun EKP laskee hyvin todennäköisesti ohjauskorkoaan.

Myös EKP:n rahapolitiikka on siis edelleen kevenemässä. EKP:n miettiessä erilaisia elvytystoimia pankit voivat edelleen kasvattaa riippuvuuttaan tarpeen mukaan EKP-rahoituksesta perusrahoitusoperaatioiden kautta. Kaikesta kritiikistä huolimatta EKP on jo jälleen kasvattamassa rooliaan kriisinhoidossa.

Lue koko juttu englanniksi täällä: http://newsroom.nordeamarkets.com/en/?p=9538