Blogi: EU jatkaa huippukokouksessa pienten askelten taktiikalla

Kirjoittaja Aki Kangasharju toimii Nordeassa tutkimusjohtajana.

Huomenna alkavassa EU:n huippukokouksessa nostetaan jälleen kerran kaikki ongelmat pöydälle. Olennaisin vääntö syntyy Saksan ajaman budjettikurin ja pankkivalvonnan ja muiden suurten maiden ajaman velkojen ja riskien yhteisvastuullisuuden välillä. Tulokseksi saadaan vähän lisää kuria tulevien ongelmien estämiseksi ja pikkuriikkisen lisää yhteisvastuullisuutta akuutin kriisin lievittämiseksi. Muutokset näkyvät pankeissa ja valtioissa.

Pankit. Saksa haluaa aloittaa pankkeja valvovan organisaation perustamisesta Euroopan keskuspankin yhteyteen. Kun yhteinen valvonta on kunnossa, voidaan uskaltautua myös yhteisvastuulliseen talletussuojaan ja pankkien pääomittamiseen. Ranska, Italia ja Espanja puolestaan haluavat ensin pankkeihin yhteisvastuullisen talletussuojan ja Euroopan vakuusrahastolle (EVM) oikeudet pankkien pääomittamiseen. Heidän mukaansa tilanne vaatii ensisijaisesti ratkaisun akuuttiin kriisiin ja vasta sitten uuden valvontaelimen.

Valtiot. Saksa haluaa ensin tiukemman yhteisesti sovittavan budjettikurin ja vasta sen jälkeen voidaan aloittaa yhteisvastuullisen EVM:n velkakirjaostot valtioilta. Velkojen yhteisvastuullistaminen on mahdotonta niin kauan kun julkisten menojen tasosta ei päätetä yhdessä. Ranska, Italia ja Espanja puolestaan haluavat velkakirjaostot ja eurobondit käyntiin välittömästi kriisin laukaisemiseksi. Kurin tiukentamisesta voidaan päättää tämän jälkeen.

Maanantaina jäsenmaille jaetussa päätösluonnoksessa etsitään kompromissia näihin kysymyksiin. Ehdotuksen mukaan komissiolle annettaisiin oikeudet tehdä entistä aikaisemmassa vaiheessa yksityiskohtaisia muutosehdotuksia maille, jotka uhkaavat lipsua asetetuista alijäämä- ja velkakriteereistä. Ehdotusten toteuttamatta jättämisestä seuraisi entistä suoraviivaisemmin sakkorangaistus. Jos joku valtio tietää etukäteen jäävänsä jälkeen kriteereistä, sen on käytävä pyytämässä siihen lupa kultakin jäsenmaalta.

Näiden kuria lisäävien toimien vastapainoksi ollaan ottamassa uusia askeleita kohti eurobondeja. Jo nyt on käytössä väliaikaisen vakuusrahaston liikkeelle laskemat yhteisvastuulliset velkakirjat. Viime viikolla sovittiin projektibondien käyttöönotosta, ja uusi ehdotus on tekemässä osasta maiden lyhytaikaista velkaa yhteisvastuullista. Tai sitten toteutetaan velanpurkurahasto, jonne päätyvä velka maksettaisiin takaisin parissakymmenessä vuodessa.

Askeleet kohti pankkiunionia pitävät sisällään lisävaltuudet juuri aloittavalle kriisirahasto EVM:lle pääomittaa pankkeja suoraan. Myös pankkivalvontaa ollaan ulottamassa suurimpia useissa maissa toimivia pankkeja laajemmaksi.

Eurokriisin lopettavaa pakettia huippukokouksesta on turha odottaa, vaikka siellä puidaan myös toimia pitkän aikavälin kasvun käynnistämiseksi. Odotettavissa onkin perinteen mukaan pientä edistystä ja siitä seuraavia pettyneitä markkinareaktioita ja turhautumista pursuavia kommenttipuheenvuoroja. Tiistaina jaetussa van Rompuyn luonnoksessa oltiinkin jo luovuttu joistain maanantain paperin ehdotuksista.

Vaikka markkinat pettyvät, Saksaa tulos tyydyttää. Mitä pidemmälle Merkel pystyy pitämään kiinni tiukasta linjastaan, sitä varmemmin kurjuus pakottaa kriisimaat myös toteuttamaan uudistukset. Odotettavissa on vielä ainakin parin vuoden ajan vastaavia pienten askelten huippukokouksia. Lopulta havahdutaan, että kuri ja valvonta ovat edenneet riittävän pitkälle tulevien kriisien ehkäisemiseksi, ja vastaavasti uudistukset ovat parantaneet tarpeeksi kriisimaiden kilpailukykyä ja vaihtotasetta. Toivotaan vain, että Saksan linja ei mene överiksi, jolloin talletusten ulosvirtaus kriisimaista muuttuu paniikinomaiseksi tai koko maailmantalouden kasvu säästetään kuoliaaksi.

Aki Kangasharju
Nordean tutkimusjohtaja