Roger Wessman

Aion nyt ostaa Irlannin valtiolainoja

Olen kauan katsonut Irlannin valtiolainojen tarjoamia houkuttelevia korkoja. Nyt aion ostaa. Kuten säännölliset lukijat tietävät, minun ja Martti Nybergin mielestä Irlannin talous on pohjimmiltaan hyvässä kunnossa (katso esim Irlannilla ongelmamaista hitain velkaantumisvauhti tai Irlannissa on aineksia 90-luvun Suomeksi) Tosin maalla on nyt pahemmanlaatuinen velkakrapula edeltävien vuosien juhlinnan jälkeen, mutta krapula ei yleensä ole kuolemaksi (vaikka siltä voi tuntuakin). Muiden EU-maiden apu varmistaa, että irlantilaisilla on aikaa selvittää ongelmansa.

Tietenkään Irlannin valtiolainat eivät ole riskitön sijoitus. Ehkä irlantilaiset eivät saakaan talouttaan kuntoon ja avustajien kärsivällisyys loppuu, jolloin Irlanti ei pysty maksamaan lainojaan takaisin. Ehkä euro hajoaa, jolloin euromääräisen sijoituksen kohtalo on epävarma. Ehkä suuri meteoriitti putoaa Irlantiin ja pyyhkäisee saaren maailmankartalta. Mahdollista, mutta kaikki edellä mainitut skenaariot ovat epätodennäköisiä: Euromaat perääntyneet pidemmälle velkasaneerauspuheista ja Euroalueen hajoaminen vielä kaukainen riski.

Merkittävää riskiä on jo hinnoiteltu. 10-vuotisten irlantilaisten valtiolainojen korko on yli 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Saksan valtiolainojen. Eli koroissa hinnoitellaan karkeasti laskien lähes 50 prosentin riskiä sille, että Irlanti jättää velkansa hoitamatta. Vaihtoehtoisesti vajaan 50 prosentin velkojen pääoman leikkauksenkin jälkeen Irlannin 10 vuoden velkakirjat tuottavat eräpäivään mennessä yhtä paljon kuin Saksan, jos niitä ostaa tämän hetken markkinahinnoilla.  Luottolaitosten riskilainoiksi luokiteltujen yrityslainojen keskimääräinen korkotuotto on nyt selkeästi alempi kuin Irlannin valtiolainojen.

Tärkein syy siihen, miksi en ole vielä sijoittanut rahojani Irlannin valtiolainoihin, on ollut mahdollisuus, että lainoja saa ostaa vielä halvemmalla. Marraskuun kriisin jälkeen lainat eivät ole enää kuitenkaan halventuneet. Korkoja pitää nyt korkeana epävarmuus ennen Irlannin parlamenttivaaleja. Vaalien jälkeen epävarmuus todennäköisesti kuitenkin haihtuu. Vaikka oppositiopuolueet nyt puhuvat siitä, että syksyn apupaketin ehtoja neuvoteltaisiin uudelleen, vaalien jälkeen realiteetit (ja velkojat) sanelevat kuitenkin tiukasti uuden hallituksen toimintaa. Mikään Irlannin pääpuolueista ei ole valmis harkitsemaan eurosta luopumista tai valtion velkojen hoidon laiminlyöntiä.

Moni tekijä voi vielä heilauttaa Irlannin valtiolainojen arvoa ja luoda mahdollisuuden ostaa vielä halvemmalla. Aika pelaa kuitenkin odottelua vastaan. Korkotuottoa menetetään joka päivä, joka ollaan sijoittamatta.

En näe myöskään syytä empiä sen vuoksi, että olisi moraalisesti väärin kiskoa yli 8 prosentin korkoja kärsiviltä irlantilaisilta tai irlantilaisia tukevilta veronmaksajilta muissa euromaissa. Ensinnäkin Irlannin valtio maksaa näistä lainoista sovitun 5 prosentin kuponkikoron. Korkea tuotto tulee siitä, että lainoihin sijoittaneet myyvät paniikissa pois niitä alle nimellisarvon. Eli korkean tuoton maksavat ”hyvinä aikoina” Irlannille lainaa antaneet, jotka nyt myyvät lainat pois tappiolla.  Jos kaikki sijoittajat seuraisivat esimerkkiäni, markkinakorot Irlannin veloille laskisivat. Irlanti voisi tällöin hankkia uutta lainaa halvemmalla. Tämä vähentää myös riskiä siitä, että muiden EU-maiden veronmaksajille tulisi taakkaa annetuista lainojen takauksista.

Muut uutiset

inflation

Deflaatio – iloinen ale vai ikävä ankeuttaja?

Mennyt talvi oli leuto, mutta inflaation pakkaselle painuminen tai sen uhka ovat aiheuttaneet vilunväristyksiä useille keskuspankkiireille.

Kirjoittaja Heidi Schauman (KTT)  työskentelee ekonomistina Nordea Marketsissa, missä hän seuraa erityisesti euroalueen taloutta, rahapolitiikkaa ja korkomarkkinoita. Lisäksi hän on pitkään seurannut työ- ja asuntomarkkinoita. Nordeaan Heidi tuli vuonna 2014 toimittuaan pitkään ekonomistina Suomen Pankissa.

Oma (vuokra)koti kullan kallis

Asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden aika on ohi. Näin väittää Hannele Pokan johtama hankeryhmä.

Yrityskylässä kuningaspari sai Nordean kortit, joilla he tekivät ostoksia.

Ruotsin kuningaspari tutustui Yrityskylään

Yrityskylä Espoo oli yksi Ruotsin kuningasparin valtiovierailun vierailukohteista. Yrityskylässä kuningas ja kuningatar saivat Nordean...

Yhteiskuntavastuu Nordeassa

Nordea mukana ilmastonmuutosta torjumassa

Nordea pyrkii merkittävästi vähentämään hiilijalanjälkeään niin omassa toiminnassaan kuin koko alihankintaketjussaan.

Skanska_25_17351

Mäkiset: firma kasvu-uralle kumppanien kanssa

Mäkisen Pekka luotsaa yritystään kasvuun hakemalla sparrausta kasvuyritys-tapahtumasta.

MC

Verkkomaksamisen pelisäännöt

Kortti on turvallinen maksuväline verkossa, mutta kannattaa huomioida muutama tärkeä seikka ennen ostosten tekoa.

200357005-001

Markkinavoimaa maataloudessa

Suomalaiset maidontuottajat ovat nyt päätyneet samaan hintavaihtelun maailmaan sika-, siipikarja- ja viljatilojen kanssa.

Teenagers_Summer_10_8468

Kesätyöntekijöiden määrä kasvaa

Nordeassa työskenteli viime kesänä reilut 400 kesätyöntekijää eri puolilla maata. Tänä vuonna tavoitteena on palkata lähes 500 nuorta.

NEXT_touchID_banner1

Nordea tarjoaa sormenjälkitunnistautumista

Asiakkaillamme on mahdollisuus osallistua tuotekehitykseen ja käyttää uusia digitaalisia palveluita. Tämä onnistuu Nordea Next -sovelluksella.

Nordea_sing_inrooftop_640x360_fi

Mitä helmikuu tarjosi talousrintamalla?

Helmikuu kääntyy maaliskuuksi ensi viikonloppuna. Pääekonomisti Aki Kangasharju vetää helmikuun 2015 talouden osalta pakettiin.