Ajatus pankkiunionista on hyvä – vaikeita kysymyksiä edelleen ratkaisematta

EU-komissio esitteli keskiviikkona 12. syyskuuta ehdotuksensa eurooppalaisia pankkeja koskevasta pankkiunionista. Nordean konsernijohtaja Christian Clausen toteaa, että ajatus pankkiunionista on sinänsä hyvä. Hän korostaa kuitenkin, että yhtenäinen sääntely on tällaisen pankkiunionin keskeinen edellytys.

Christian Clausen

Christian Clausen

- Ajatus maiden rajat ylittävän valvonnan ja yhteistyön lisäämisestä on erittäin tervetullut. Pankkiunioni edellyttää kuitenkin kaikkia Euroopan pankkeja koskevaa yhtenäistä sääntelyä. Samoin tarvitaan yhtenäinen prosessi kriisipankkien hoitoon. Näiden keskeisten asioiden pitää muodostaa pankkiunionin perusta, Christian Clausen sanoo.

EU-komission ehdotuksen mukaan Euroopan keskuspankki EKP saisi valtuuden valvoa kaikkia noin kuutta tuhatta euroalueella toimivaa pankkia vuoden 2014 alusta lähtien. Yhtenäistä valvontaa aletaan kuitenkin toteuttaa jo vuoden 2013 tammikuussa, kun EKP alkaa valvoa valitsemiaan pankkeja, kuten esimerkiksi niitä pankkeja, joille on annettu taloudellista tukea.

- Nordea on kansainvälinen pankki, jolla on toimintaa sekä euroalueella että sen ulkopuolella. Siksi toiminnan entistä laajempi yhtenäistäminen ja sopimukset, jotka auttavat luomaan yhteiset pelisäännöt kaikille pankeille, ovat Nordean ja muiden vastaavien pankkien kannalta positiivisia päämääriä. Nordean kotipaikka on Ruotsi – joka sijaitsee euroalueen ulkopuolella. Siksi Nordean valvonnasta vastaa todennäköisesti jatkossakin pääasiassa Ruotsin rahoitustarkastus. Nähtäväksi jää, liittyykö Ruotsi rahaunioniin myöhemmin, Christian Clausen toteaa.

Lisäksi on monia muita vaikeita kysymyksiä, jotka on ratkaistava. Näihin kuuluu esimerkiksi se, onko tiukkaa aikataulua mahdollista noudattaa, ja se, miten vastuu jaetaan kansallisten viranomaisten ja EKP:n välillä.

- Yksi haasteellinen kysymys on järjestelmän rahoitus. Kuka maksaa ja kuinka rahoitus jaetaan Euroopan vahvojen ja heikkojen maiden kesken – ja joutuuko Nordea euroalueen ongelmapankkien pelastuspakettien maksajaksi, Christian Clausen pohtii.

- On esitettävä myös perustavaa laatua oleva demokratiaan liittyvä kysymys: ovatko poliitikot valmiit siirtämään vastuun oman maansa pankkikriisin ratkaisusta muille? Jos suuri pankki joutuu vaikeuksiin, onko sen kotimaan hallituksen oltava valmis odottamaan päätöstä Brysselistä tai Frankfurtista sen sijaan, että se toimisi itse taantuman ja työttömyyden kasvun välttämiseksi? Poliitikkojen on nyt otettava kantaa tähän vaikeaan kysymykseen, Christian Clausen sanoo.

Kuvat

Christian Clausen

Muut uutiset

Young couple_portrait_9192

Nordea mukana nuorisotyössä

Yleishyödylliset lahjoitusvarat suunnattiin tänä vuonna hankkeisiin, jotka tukevat Nordean yhteiskuntavastuullista toimintaa.

GlassBlower_mobile_8250

Yrittäjä: Käytä IBAN-tilinumeroa kaikessa laskuttamisessa

IBAN-tilinumeromuutokset koskevat myös yritysten laskuttamista.

Eläkeratkaisu: miten käy suomalaisten elintason?

Eläkeratkaisu on tehty. Yhä harvempi yltää jatkossa täyteen eläkkeeseen, mikä kasvattaa myös eläkesäästämisen merkitystä.

Carrots_8444

Eläkeratkaisu tuli – mutta riittääkö se?

Pääekonomisti Aki Kangasharju pohtii tuoretta uudistusta, jonka tarkempia yksityiskohtia vielä odotetaan.

Details_Architect_2_1561

Käänteinen asuntolaina, mikä se on?

Käänteinen asuntolaina on edelleen hyvä vaihtoehto, kun isompi meno yllättää.

Details_Shopping_45-50_city-girlfriends_chanterelles_8033

Suomen euro on Saksan euroa vahvempi

Nimelliseen euron kurssiin Suomi ei voi juuri vaikuttaa, sillä se kelluu markkinoilla vapaasti. Mutta reaaliseen voi.

Branch_Branch Sign_1345

Huijausviestejä liikkeellä

Nordean nimissä on taas lähetetty huijausviestejä, joiden avulla rikolliset yrittävät saada haltuunsa verkkopankkitunnuksia.

Aki_ennuste_062014_640x360

Fitch laskee Suomen näkymät ja S&P luokituksen

Suurimmat luottoluokittajat kertovan arvionsa Suomen luottokelpoisuudesta syys-lokakuun taitteessa. Pelin avaa Fitch.

Detail_Premium_chess1_8840

Mistä maailmalla puhutaan – ja mistä ei?

Lippo Suominen kävi haistelemassa sijoitusmarkkinoita Lontoossa ja tapaamassa sikäläisiä pankkeja ja strategeja.

sorjonen_23092014

Korkokäyrä ei käänny laskevaksi

Pitkät korot nousevat ennen lyhyitä, koska ne ennakoivat tulevaa lyhyiden korkojen nousua, sanoo ekonomisti Pasi Sorjonen.