Riikka Tuominen: Luottoriskisijoittajalla ei syytä huoleen

Riikka Tuominen

Yritysten houkuttelevuutta sijoituskohteena arvioidaan usein käsittelemällä osake- ja luottoriskisijoituksia käytännössä synonyymeina. Todellisuudessa luottoriski- ja osakesijoittajan näkemykset kuitenkin eroavat jo perusasioita kuten kannattavuutta, kassavirtaa ja investointeja tarkasteltaessa. Omistuspohjasta puhumattakaan.

Yrityksen kannattavuudesta hyötyy sekä osake- että luottoriskisijoittaja. Luottoriskisijoittaja arvostaa kuitenkin enemmän tasaista kannattavuutta kuin suuria voittoja. Ylijäävä raha – osakkeenomistajille menevä – on velkojan ulottumattomissa ja siten vähemmän tärkeää.

Suuret kasvuinvestoinnit ovat siten enemmän osakesijoittajan mieleen. Osakeriskisijoittaja hyötyy siitä, jos yhtiö onnistuu investoinneissaan ja kannattavuus nousee korkeaksi. Toisaalta, jos investointi epäonnistuu, kantaa luottoriskisijoittaja riskiä maksuvaikeuksista, vaikka toki osakesijoittajan kärsimät tappiot ovat todennäköisesti suurempia.

Luonnollinen erottava tekijä on lisäksi yhtiön osinkopolitiikka. Siinä missä osakesijoittajat arvostavat vakaata osinkovirtaa, näkisi luottoriskisijoittaja mieluummin yhtiöllä suuremman kassan tai alhaisemman velkaisuusasteen – erityisesti epävarmassa taloustilanteessa.

Myös omistuspohja vaikuttaa sijoituksen houkuttelevuuteen. Valtionomistus tai muu vakaa ja tukeva omistajataho on joskus positiivinen tekijä myös yhtiön osakkeelle. Sen myönteinen vaikutus korostuu kuitenkin luottoriskisijoittajalle selvästi enemmän. Tämä on luonnollinen seuraus siitä, että omistajilta kaivataan tukea esimerkiksi silloin jos lainanmaksut vaarantuvat.

Miten suomalaisilla yrityksillä menee osake- ja luottoriskimielessä?

Kasvunäkymät ovat heikentyneet erittäin epävarmassa taloudellisessa ympäristössä. Samalla osakesijoitusten houkuttelevuutta on yhä helpompi kyseenalaistaa. Toisaalta, niin kauan kuin yhtiöt pystyvät ylläpitämään kassavirran positiivisella tasolla, velkasijoittajat saavat omansa varmasti takaisin.

Investoinnit alkoivat nousta viime vuoden aikana varovaisilta tasoilta. Samalla liiketoiminnan rahavirrat parantuivat ja yhtiöiden likviditeetti on vahvistunut. Velkaisuus on keskimäärin alentunut selvästi muutaman viime vuoden aikana. Tämän ja ensi vuoden jälleenrahoitustarve on suhteellisen hyvin täytetty – monia suomalaisia yhtiöitä on nähty tänä keväänä myös joukkolainamarkkinoilla. Näillä näkymin luottoriskisijoittajalla ei siis ole vielä suurempaa syytä huoleen.