Mikä on tilanne, sijoitusstrategi Suominen?

Lippo Suominen

Lippo Suominen, toimit Nordeassa sijoitusstrategina, mitä sijoitusstrategi tekee?

Tehtävämme on seurata ja analysoida maailman sijoitusmarkkinoiden ja talouden tapahtumia, ja niiden perusteella luoda Nordean asiakkaille kuhunkin markkinatilanteeseen sopivia sijoitussuosituksia. Meitä on Nordeassa reilut parikymmentä henkeä ympäri Pohjoismaita tiiviissä yhteistyössä, joten pystymme seuraamaan markkinoita mahdollisimman kattavasti.

Mikä on näkemyksesi pörssin suunnasta vuoden loppuun mennessä?

Vahvan vuoden alun jälkeen markkinoiden kehitys on tasaantunut. Uskomme osakemarkkinoiden pysyvän loivalla nousu-uralla, mutta kehitys on kuoppaista, kun sijoittajien tunnelmat vaihtelevat uutisvirran mukana.

Miten Euroopan heilahtelevat rahamarkkinat näkyvät koroissa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Euroopan keskuspankki pitää ohjauskorkonsa hyvin matalana ainakin tämän vuoden ajan. Eri eurovaltioiden lainojen korot pysyvät eritasoisina heijastaen kunkin maan velkaantuneisuutta ja markkinoiden uskoa kyseisen maan kykyyn hoitaa velkansa ajallaan.

Miksi ja miten kannattaisi korkoihin sijoittaa tässä ympäristössä?

Vähäriskisten valtionlainojen korot ovat hyvin matalat, ja niissä on riski korkojen noususta. Yrityslainat ovat parempituottoisia ja niissä korkoriski on valtionlainoja pienempi. Jos tilanne muuttuu hyvin levottomaksi joukkolainamarkkinoilla, matalatuottoiset valtionlainat ovat kuitenkin turvasatamasijoituksia. Tällä hetkellä suosimme yrityslainoja, matalan luottoluokituksen omaavien yritysten lainoja sekä korkosijoituksia kehittyville markkinoille.

Kannattaako sijoittaa, jos talous on taantumassa?

Talouden näyttäessä synkimmältä ovat pörssikurssitkin alimmillaan. Tyypillisesti paras sijoittamisen hetki on silloin, kun kukaan ei siihen usko.

Jos mennään euroalueelta kehittyviin maihin, niin miten arvioit BRIC-maiden talouksien kehittyvän seuraavien vuosien aikana?

BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) talouskasvu jatkuu tulevina vuosina, mutta kasvuvauhti jäänee takavuosien tasoa matalammaksi. BRIC-maat ovat erilaisia keskenään, osa maista nojaa raaka-aineiden ja energian tuotantoon, osa tuotteiden valmistukseen ja vientiin. Kasvu perustuu jatkossa aiempaa enemmän kotimaiseen kysyntään, sillä tulotason noustessa ihmisten kulutusmahdollisuudet kasvavat.

Ovatko kehittyvät markkinat liian riskialttiita tällä hetkellä?

Kehittyvien markkinoiden kurssimuutokset ovat yleensä voimakkaampia kuin teollisuusmaiden osakkeiden, joten siinä mielessä niiden riski on korkeampi. Ne eivät välttämättä silti ole liian riskipitoisia, kun muistaa pitää kyseisten alueiden osuuden maltillisena sijoitussalkussa.

Sijoituksissa pitää aina huomioida oma riskinsietokyky. Riskien rajoittamiseksi salkussa on hyvä olla muita omaisuuslajeja osakkeiden lisäksi. Riskiä tasoitetaan siis maltillisella salkkuosuudella ja sillä, että salkkuun kuuluu myös pohjoisamerikkalaisia, eurooppalaisia ja japanilaisia yhtiöitä. Nordean suositus kehittyvien markkinoiden osuudesta sijoituksista on 13 % koko osakesalkusta.

Miltä Venäjä näyttää sijoituskohteena?

Venäjä näyttää tällä hetkellä mielenkiintoiselta kohteelta; talous on kohtuullisessa kasvussa, energian hinta korkealla ja maan markkinat ovat vapautumassa ja muuttumassa parempaan suuntaan. Suurimmat riskit kumpuavat maailman talouden ja energian hinnan kehityksestä.

Venäjällä kurssimuutokset ovat yleensä voimakkaampia kuin perinteisten osakemarkkinoiden. Venäläiset osakkeet sopivat hyvin sijoitussalkkuun, kunhan pitää niiden osuuden maltillisena. Nordean suositus Venäjälle on tällä hetkellä 3 % osakesalkusta.

Millaisina afrikkalaiset markkinat näyttäytyvät?

Afrikan markkinat ovat riskipitoiset markkinat, joissa kurssiheilahtelut voivat olla hyvinkin suuret. Afrikka voi siten tarjota suuria tuottoja, tai selviä pettymyksiä. Toki Afrikka on pitkällä aikavälillä nousemassa, mutta toistaiseksi sen osuus osakesalkusta tulisi olla mielestämme pieni.