Suomalaisten joulubudjetti pienentynyt

Suomalaiset käyttävät tänä vuonna jouluun yhteensä 492 euroa henkeä kohden. Pudotusta viime vuoden budjetista on 38 euron verran. Joululahjoja suomalainen ostaa tänä vuonna keskimäärin 280 eurolla. Ruokaan, koristeluun ja muihin joulun kuluihin menee 212 euroa henkeä kohden. Luvut käyvät ilmi Nordean tuoreesta tutkimuksesta.

Länsi-Suomessa lahjoihin kulutetaan eniten eli 303 euroa ja vähiten puolestaan Pohjois-Suomessa, 230 euroa. Ruokaan, koristeluun ja muihin joulun kuluihin käytetään eniten rahaa eteläisessä Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, 229 euroa, ja vähiten pohjoisessa, 180 euroa henkeä kohden. Suomalaisten joulukulutus on edelleen huomattavasti alemmalla tasolla kuin vuonna 2007.

Suomalaisten joulukulutus on edelleen huomattavasti alemmalla tasolla kuin vuonna 2007, jolloin tutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa. Silloin jouluun aiottiin satsata 630 euroa henkeä kohden. Huippuvuoden kokonaissummasta jäädään tänä vuonna yli 20 prosenttia.

- Olemme tehneet tätä tutkimusta saman mallin mukaan viitenä vuotena ja on ollut mielenkiintoista seurata joulubudjetin kehittymistä. Budjetista aikovat nyt karsia vähiten lapsiperheet, kertoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen.

Lapsiperheiden lahjabudjetti on tänä vuonna 351 euroa eli 14 prosenttia pienempi kuin vuonna 2007. Ruoasta, koristelusta ja muista kuluista lapsiperheetkin ovat valmiimpia tinkimään enemmän, noin 20 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Nyt rahaa aiotaan kuluttaa näihin reilut 250 euroa henkeä kohden. Perinteisesti joulun hankintoja rahoitetaan pitkälti veronpalautuksilla, joita tänä vuonna maksetaan 2,14 miljardia euroa.

- Tulos kertoo siitä, miten tärkeä juhla joulu on lapsiperheissä. Vanhemmat haluavat rakentaa lapsille joulutunnelman ja ostaa lahjoja normaaliin tapaan myös tänä jouluna. Ennemmin tingitään aikuisten lahjoista ja ostetaan halvempia ruokia, Numminen arvioi.

Tiedot ilmenevät Nordean Synovatella marraskuussa teettämästä tutkimuksesta, jossa haastateltiin 1165 16–65 -vuotiasta suomalaista. Otos heijastaa koko väestöön suhteutettuna yli 3,5 miljoonan suomalaisen kulutusaikomuksia jouluna 2011.

Lisätietoja:
Anu Numminen, yksityistalouden ekonomisti, 09 165 88218
Anni Kuusisto, konserniviestintä, 09 165 42 653

Muut uutiset

Kuvassa (vas.) bisnesenkeli Riku Asikainen, Titta Mantila (Finnvera), Sampsa Laine (Nordea), Panu Luukka (Naqu Oy), Uljas Valkeinne (Keski-Suomen Kauppakamari). Kuva: Kasvu Open/Tero Takalo-Eskola

Kasvu Open mahdollistaa yritysten kasvu-unelmia

Yritysten kasvun sparrauskilpailu tarjoaa yrityksille maksutonta tukea ja valmennusta kasvun ja uudistumisen edistämiseen.

Draghi_03102014

EKP:ltä uskottava paketti

Analyytikot sanovat, että EKP:n päätös ostaa arvopapereita 60 miljardilla eurolla kuukaudessa on uskottava ohjelma.

Friends_lunch_women_menu_8776

Käänteinen asuntolaina – mistä puhutaan?

Oman asunnon myymisen ohella käänteinen asuntolaina voikin olla hyvä vaihtoehto, kun isompi meno yllättää eläkkeellä.

800px-Flag_of_the_United_States_svg

Varjot ovat väistyneet USA:n talouden yltä

Presidentti Barack Obama piti liittovaltion tilaa käsittelevän puheensa kongressin edessä. Mitä hän sanoi taloudesta?

hahtela_250614

Kreikkalainen tragedia

Pidemmän päälle Kreikan kannattaa pysyä eurossa, mutta pakottaa sitä ei siihen voi.

Nordea4

Jani Elorannasta Nordean vähittäispankin henkilöstöjohtaja

OTM, BBA Jani Eloranta on nimitetty Nordean vähittäispankin uudeksi henkilöstöjohtajaksi Suomessa helmikuun 2015 alusta alkaen.

morning-briefing

Ruotsi pesee pörssiottelussa Suomen

Helsingin pörssiin on saatu ilahduttavasti pienempiä listautujia, mutta isompia ei - pitkään aikaan.

Draghi_03102014

Sijoittajat ovat EKP:n toimien voittajia

EKP on vihjannut, että valtionlainojen osto-ohjelma on sen suunnitelmissa, ja nyt sijoittajat odottavat suunnitelmien toteutuvan.

ECB_blogiin

Ei ole helppoa keskuspankkiirilla

2000-luvun alkuvuosina keskuspankkiirin pesti esimerkiksi Euroopan keskuspankissa ei ollut hullumpi.

Lippo Suominen

Yllättäjät 2015 – kaksi huonoa ja yksi hyvä

Kuten tapana, tammikuussa on aika nostaa esille asioita, jotka voivat yllättää sijoittajat tänä vuonna.