Suomalaisten joulubudjetti pienentynyt

Suomalaiset käyttävät tänä vuonna jouluun yhteensä 492 euroa henkeä kohden. Pudotusta viime vuoden budjetista on 38 euron verran. Joululahjoja suomalainen ostaa tänä vuonna keskimäärin 280 eurolla. Ruokaan, koristeluun ja muihin joulun kuluihin menee 212 euroa henkeä kohden. Luvut käyvät ilmi Nordean tuoreesta tutkimuksesta.

Länsi-Suomessa lahjoihin kulutetaan eniten eli 303 euroa ja vähiten puolestaan Pohjois-Suomessa, 230 euroa. Ruokaan, koristeluun ja muihin joulun kuluihin käytetään eniten rahaa eteläisessä Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, 229 euroa, ja vähiten pohjoisessa, 180 euroa henkeä kohden. Suomalaisten joulukulutus on edelleen huomattavasti alemmalla tasolla kuin vuonna 2007.

Suomalaisten joulukulutus on edelleen huomattavasti alemmalla tasolla kuin vuonna 2007, jolloin tutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa. Silloin jouluun aiottiin satsata 630 euroa henkeä kohden. Huippuvuoden kokonaissummasta jäädään tänä vuonna yli 20 prosenttia.

- Olemme tehneet tätä tutkimusta saman mallin mukaan viitenä vuotena ja on ollut mielenkiintoista seurata joulubudjetin kehittymistä. Budjetista aikovat nyt karsia vähiten lapsiperheet, kertoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen.

Lapsiperheiden lahjabudjetti on tänä vuonna 351 euroa eli 14 prosenttia pienempi kuin vuonna 2007. Ruoasta, koristelusta ja muista kuluista lapsiperheetkin ovat valmiimpia tinkimään enemmän, noin 20 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Nyt rahaa aiotaan kuluttaa näihin reilut 250 euroa henkeä kohden. Perinteisesti joulun hankintoja rahoitetaan pitkälti veronpalautuksilla, joita tänä vuonna maksetaan 2,14 miljardia euroa.

- Tulos kertoo siitä, miten tärkeä juhla joulu on lapsiperheissä. Vanhemmat haluavat rakentaa lapsille joulutunnelman ja ostaa lahjoja normaaliin tapaan myös tänä jouluna. Ennemmin tingitään aikuisten lahjoista ja ostetaan halvempia ruokia, Numminen arvioi.

Tiedot ilmenevät Nordean Synovatella marraskuussa teettämästä tutkimuksesta, jossa haastateltiin 1165 16–65 -vuotiasta suomalaista. Otos heijastaa koko väestöön suhteutettuna yli 3,5 miljoonan suomalaisen kulutusaikomuksia jouluna 2011.

Lisätietoja:
Anu Numminen, yksityistalouden ekonomisti, 09 165 88218
Anni Kuusisto, konserniviestintä, 09 165 42 653

Muut uutiset

Housing_Key open door_1016

Asuntolaina ennen ja nyt

Vuonna 2006 otettu asuntolaina eroaa monessa kohtaa nyt otettavasta asuntolainasta. Suurimpana erona on kokonaiskorko.

Netbank Woman portrait_1130

Mäkiset: tasataanpa menoja

Juttusarjan artikkelissa kerromme nyt yhteisestä taloustilistä ja menojen hallinnasta osana perheen pankkiasioita.

20140915_NR_SafestBank-139x95_nr

Nordea on Pohjoismaiden turvallisin pankki

Nordea sijoittui korkealle Global Finance -lehden maailman 50 turvallisimman pankin listalla.

ag_windmill_03_14689

Energiasektorilla suuntana vähäpäästöisempi maailma

Matka kohti nykyistä ympäristöystävällisempää maailmaa on epäilemättä alkanut, uskoo öljy- ja energia-analyytikko Thina Saltvedt.

Summer_man_sailing_2

Sijoittaja ei voittanut Ruotsin vaaleissa

Ruotsin eilisten parlamenttivaalien tulos muodostui sijoittajan kannalta haastavaksi, kirjoittaa Varallisuudenhoidon päästrategi.

Branch_Branch Sign_1345

Negatiivinen euribor, mitä siitä?

Jos asuntolainan viitekorkona oleva euribor menee miinukselle, mitä tapahtuu?

hahtela_250614

Ei näillä vielä kuuhun mennä

EKP:n uudet toimet oli hatunnoston arvoinen suoritus, koska euroalueen kohti deflaatiota vaipuva talous kaipaa piristysruiskeita.

_H4X7620_14883

Ei kai kukaan nollatuottoa halua?

Suominen muistuttaa, että valtionlainat ovat ainoa omaisuuslaji, joka hyötyy siitä, että taloudessa menee huonosti.

Nordea_sing_inrooftop_640x360_fi

Petteri Änkilä siirtyy Nordeaan

Nordean suuryrityksistä vastaavaksi johtajaksi Suomessa on nimitetty KTM Petteri Änkilä.

tietokone

Paperiset tiliotteet muuttuvat e-tiliotteiksi

Nordea pienentää ympäristöjalanjälkeään ja vähentää asiakkaille lähetettävän paperin määrää.