Edelläkävijänä kohti eurooppayhtiötä
Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava finanssipalvelukonserni Nordea esitteli tänään High Level Conference on Financial Integration -konferenssin toisena päivänä Brysselissä suunnitelmiaan muuttaa konsernin yhtiörakenne eurooppayhtiöksi. Nordea on ensimmäinen pankki, joka harkitsee vakavasti tämän yhtiörakenteen käyttöönottoa toiminnassaan. Eurooppayhtiö antaa mahdollisuuden hyödyntää sisämarkkinoita rahoitusalalla.
- Nordean omien kokemusten mukaan eurooppayhtiö on ainutlaatuinen mahdollisuus, jonka Euroopan poliittiset johtajat ovat täällä tänään antaneet rahoitusalan yrityksille, sanoi Nordean konsernijohdon jäsen Peter Schütze. Hän viittasi puheessaan rahoituspalveluja koskevaan toimintasuunnitelmaan vuodelta 1999, joka on vaiheittainen lainsäädäntösuunnitelma yhtenäisen markkina-alueen luomiseksi rahoitusalalla.
Pankin muuttaminen eurooppayhtiöksi (Societas Europaea tai SE) on viimeinen askel yhdistymisprosessissa, joka alkoi vuonna 1998. Prosessin aikana suomalainen Merita Pankki, ruotsalainen Nordbanken, tanskalainen Unibank ja norjalainen Christiania Bank ovat yhdistyneet pohjoismaiseksi finanssipalvelukonserniksi. Konserni on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen suurin pankki ja maailman johtava verkkopankki. Nordealla on 10 miljoonaa henkilöasiakasta ja miljoona yritysasiakasta sekä 1 200 pankkikonttoria. Konsernin henkilöstömäärä on 30 000. Nordean taseen loppusumma on 262 miljardia euroa ja markkina-arvo 17 miljardia euroa.
Muuttumisen eurooppayhtiöksi arvioidaan tehostavan konsernin toimintaa, kun tällä hetkellä voimassa olevien määräysten tuomat esteet poistuvat. Nordean toimintaa säätelee nykyisin neljän maan lainsäädäntö, ja konsernin toimintaa valvoo neljä rahoitustarkastusviranomaista, kukin omien sääntöjensä mukaan. Lisäksi toiminnassa joudutaan ottamaan huomioon yhtiön sisäisiin tapahtumiin liittyvät arvonlisäverokysymykset.
Eurooppayhtiön myötä nämä ongelmat vähenevät, mutta samalla esteeksi muodostuu vuoden 1994 talletussuojaa koskeva direktiivi. Kun Nordean nykyiset tytäryhtiöt muutetaan sivukonttoreiksi, ne joutuvat luopumaan kansallisista talletussuojajärjestelmistään ja liittymään eurooppayhtiön kotimaan eli tässä tapauksessa Ruotsin talletussuojajärjestelmään. Kun tätä lainsäädäntöä laadittiin 1990-luvun alussa, tavoitteena oli varmistaa mahdollisimman hyvä kuluttajansuoja, eikä eurooppayhtiötä osattu silloin ottaa huomioon.
Tilanteen korjaamiseksi Peter Schütze ilmoitti konferenssissa, että Nordea pyytää sisämarkkinoista vastaavalta komissaari Frits Bolkesteinilta lisäyksen tekemistä vuoden 1994 direktiiviin. Lisäyksen tarkoituksena on antaa erivapaus talletussuojan kotimaata koskevassa asiassa eurooppayhtiöille, jotka on perustettu eri maissa toimineiden pankkien yhdistymisen seurauksena. Näin ne voisivat osallistua edelleen kansallisiin talletussuojarahastoihin. Samalla Nordea pyytää Ruotsin, Suomen, Norjan ja Tanskan paikallisilta viranomaisilta tukea, jotta eri maissa saadaan aikaan yhtenäinen ratkaisu ja jotta konserni voi edetä suunnitelmissaan eurooppayhtiön muodostamiseksi.




